Ruusuinen elämä

Ruusuinen elämä, vaaleanpunaisten lasien läpi, näin voisin kuvata elämääni täällä sosiaalisessa mediassa. En koe tätä kanavaa sellaiseksi , missä minun pitäisi valittaa ja surkutella elämääni. Sillä haluan olla positiivinen ja yrittää ajatella elämää sen kautta. Tänne blogiin esimerkiksi pyrin kirjoittamaan positiivisia juttuja , tai ainakin positiivisella asenteella, vaikka aihe olikin kuinka kurja ja ikävä. Sillä se on minun tapani käsitellä tätä sairauden täyttämää elämääni. Elämä neurologisen sairauden kanssa ei aina ole niin helppoa, ruusuista. Elämä on toisenlaista kuin sen joskus ajattelin olevan. Sillä kuka osaisi varautua, että elämään voikin tulla sairaus joka hallitsee oloa ja eloa täysipäiväisesti. Että elämä onkin aika rajoitettua ja kehoa hallitsee jatkuva kipu. En tosiaankaan valinnut tätä sairautta vaan se valitsi minut.

Nyt olen liki kymmenen vuotta harjoitellut yhdessä eloa tämän sairauden ja jatkuvien kipujen kanssa. Välillä meillä on ihan hyviäkin hetkiä ja aikoja. Välillä taas olen valmis vaikka puremaan raajani irti, koska kipu on täysin sietämätöntä. Tämä sairaus on tottakai vienyt minulta paljon. Se on vienyt terveyteni , kehoni , sen hallinnan . Se on vienyt työkykyni , sosiaalisen elämän ja liikunnan varsinkin kovan liikunnan ilon. Mutta se on myös tuonut elämääni hyvääkin. Olen oppinut itsestäni paljon tämän matkan aikana. Olen oppinut luottamaan vahvuuteeni , jaksamiseeni , itseeni. Siihen että selviydyn, pahoistakin hetkistä, päivistä , tummista pilvistä. Olen nykyään armollisempi , lempeämpi , myös itselleni. Kuuntelen kehoani ja sen tuntemuksia enemmän . Mennen sen ehdoilla , pakottamatta väkisin mihinkään.
Itseni tsemppaaminen ja positiivinen ajattelu helpottavat elämää tämän sairauden kanssa. Ja säännöllisyys, mutta ei sen pakkomielteinen noudattaminen. Sillä on paljon päiviä jolloin en pysty mihinkään. Hengittäminenkin on raskasta. Voimia ei vain ole mihinkään, eikä energiaa. Ei edes siihen hymyyn.

Liikunta, itsestäni huolehtiminen on minun kokopäiväinen työni. Olisi ihana aloittaa päiväni, jokainen päiväni kuten olen kirjoittanut. Aamulenkillä ja joogalla. Valitettavasti se ei ole mahdollista, ei läheskään joka päivä, eikä edes joka viikko. Mutta se on minun tavoite , ideologia. Tapani yrittää selviytyä elämästäni tämän sairauden ja kivun kanssa.
Olisi ihanteellista jos voisin tosiaankin käydä lenkillä päivittäin, se olisi hyvä tapa pitää liikunta kykyä ja motorisia taitoja yllä. Valitettavasti se ei vaan ole mahdollista. Mutta teen kaikkeni, jotta kykenen liikkumaan ilman apuvälineitä, edes hieman liikkumaan. Jooga on todella hyvä tapa liikuttaa tätä kehoa, antaa sille hieman edes liikettä. Lempeästi, pakottamatta. Sen myötä olen oppinut myös hengittämään kunnolla ja hallitsemaan mieltäni. Edes hieman. Kaikki tekeminen, liikkuminen on aina hyväksi , on sitä sitten terve tai sairas keho. Muuten lamaantuu kokonaan. Ja tämä ruusuinen, vaaleanpunaisten lasien läpi katsoen eläminen on todellakin minun tapani selviytyä. Miten sinä kohtelet itseäsi, hoidat kipujasi , sairautta tai vastoinkäymisiä? Oletko löytänyt oman ”ruusuisen elämäsi" ? Minkä väristen lasien läpi sinä katselet elämääsi ?

                                  Vaaleanpunaisia ajatuksia sinulle kera ruusun.
                                                   🖤 Maarit

Elämän ihanat mutkat ja kurvit

Eilinen  päivä  oli täynnä tunnelatauksia. Liekö yksi syy tyttäreni lähenevä häähumu vai mikä, mutta viime aikoina olen ollut tavallista herkemmällä tuulella. Ajellessamme mutkaisia vuoristoteitä minulla oli kyynel silmäkulmassa, koska oli niin kaunista (ja varmaan myös kauhusta, koska kärsin korkean paikan kammoa. Nämä mutkaiset rinteet ovat kyllä parasta terapiaa siihen. Ei aina tiennyt itkisikö vai nauraisi. ) Olen myös niin kiitollinen juuri tässä hetkessä, että saan asua ja olla näin huikeassa paikassa. Nämä maisemat vain ovat jotain niin käsittämätöntä. Eilen siis ajelimme moottoripyörällä ja kävimme mm kylässä joka on 1500 m korkeudella. Kylä oli todella vihreä ja eloisa, täynnä elämää. Ihan mahtavaa. Siellä näkyi eletty elämä, sen rosoisuus ja kauneus. Aisti eri aikakausien läsnäolon , niiden voimakkaan liiton . 

Monesti kun kuljemme täällä kävelen tai moottoripyörällä ajallen tähän uuteen kotiseutuumme tutustuen, niin usein ajattelen kuinka onnellinen sattuma että muutimme tänne. Löysimme tämän paikan, laakson ja vuoret. Kuinka kiitollinen olenkaan kun voin ja saan asua täällä. 

Täällä olen taas huomannut kuinka kaunista elämä voikaan olla.

Näissä rauhallisissa, hiljaisissa kylissä joihin on mukava pysähtyä tapakselle ja viinille, tai kahville. Näissä on jotain niin rauhoittava ja rentouttavaa. Mutkatonta elämää. Kylän väki istuu ja seurustelee , jutustelee, nauttien elämästä ja eläen juuri tässä hetkessä. Kauniita kyliä joissa pieniä kujia mitä kulkea. Luonnon kauneutta, hiljaisuutta ja rauhaa. Raikasta vuoristoilmaa, lähellä tuotettua puhdasta ja hyvää ruokaa. Mitä muuta sitä ihminen tarvitsee? Tämä on ainakin nyt juuri sitä mitä minä tarvitsen. Lempeän rauhallista elämää. Elämää missä kuuntelen ja kuulen itseäni, kehoani ja mieltä. Ihan vaan nauttien näistä elämän perusasioita, sillä niissä se onnellisuus asustaa. 

Joku korkeampi johdatus siinä oli,  että aloimme katselemaan asuntoja täältä vuoristosta , koska  tämä oli meille kummallekin kuitenkin täysin vierasta seutua. Mutta jo ensiivisiitti tänne ja minä olin myyty. Paikka lumosi minut täysin. Ja nyt en voisi kuvitellakaan asuvani muualla. Ihmettelen vain, kuinka kauan vietin aikaani talsiessani rantapaseota edestakaisin. Antamatta tämän maan kauneudelle kunnon mahdollisuutta lumota minut. Mutta nyt oli aika sekä  minä valmiita tähän muutokseen. Tämä on enemmän kuin mahdollisuus. Tämä on minun elämääni ja olen siitä todella onnellinen.

Ja hei, meillä on vielä juhannuksenakin lunta. Jeeeeeeee......  Ainakin näin kaukaa katsottuna jee.

Toivon että sinäkin saat ja osaat tuntea kiitollisuutta elämässäsi . Eläen elämääsi kaikki aistit hereillä. Nauttien ja läsnäollen juuri tässä hetkessä. Antaen itsellesi luvan olla onnellinen. Sillä elämä on täynnä valintoja, mahdollisuuksia. Sinä päätät mitä valitset omaan elämääsi.
Upeaa keskikesän juhlaa. Nauti ja tee sinulle hyviä valintoja. Elä juuri omasi näköistä elämää.
                             Aurinkoa ja valoa
                                   -Maarit-

Sisällämme kupliva ilo - Onnellisuus

Onnellisuus, mitä se on ? Se on se kupliva ilon tunne , joka asuu sisällämme. Meissä jokaisessa. Usein kuvittelemme , että kaikilla muilla on asiat paremmin. Ajattelemme että onnellisuus on jossain nurkan takana , meidän saavuttamattomissa. Odotamme , että elämäämme tulee joku ja tuo onnellisuuden meille tullessaan. Että onnellisuus tarvitsee rahaa, ison talon , kaikkea ja paljon.
Jos sairastumme vakavasti, oletamme ettei silloin voi olla enää  onnellinen. Tai jos eroaa puolisosta , saa potkut töistä yms. Elämässä tapahtuu kaikenaikaa asioita , onneksi. Jotkut mukavia, hyviä juttuja ja toiset taas ikäviä. Joihinkin asioihin voimme vaikuttaa , mutta emme ihan kaikkiin. Sen sijaan asenteeseemme voimme vaikuttaa. Valita miten suhtaudumme.

Sillä onnellisuus asuu meissä jokaisessa , sisällämme. Se voi olla piilossa kateuden, katkeruuden tai vaikka saamattomuuden takana. Mutta siellä jossain se on. Sitä ei voi kukaan sinulle antaa. Sillä silloin se on jonkun muun onnellisuus, ei sinun omasi. Onnellisuus lähtee jokaisen sisältä. Omasta itsestään. Oivalluksesta että elämä on tässä ja nyt. Arkisissa , pienissä jutuissa.

Onnellisuus on se kupliva ilon tunne sisälläsi. Päästä se ulos. Uskalla olla onnellinen. Anna itsellesi lupa nauttia tästä elämästä, olla onnellinen ja iloinen. Päästä irti siitä pahasta olosta, puhalla se ulos itsestäsi. Pysähdy tähän hetkeen, hymyile ja nauti . Näe elämäsi kauneus, ainutlaatuisuus ja uskalla elää. Olla onnellinen.

- Kuplivaa iloa, onnellisuutta -

Maarit

PS. Kuvat ovat parin vuoden takaa, ihanalta Kroatian reissulta. Upea , upea paikka 💙

Hyvä aloitus päivälle

- Aloita päiväsi raa'alla hymyllä, ilolla maustettuna. -
Tämä on niin loistava neuvo. Itse yritän hymyillä paljon, joka päivä. Sillä hymy , positiivinen asenne elämään, itseensä , ympäristöönsä on ihan ykkösasia . Rakastan rauhallisia , hiljaisia aamuja . Kun saa herätä ihan rauhassa. Sitruunavettä ja kahvi , jotta herään tähän päivään.

Aamusta joogaaminen saa kehon lempeästi hereille. Venytteleviä asanoita , kiertoja . Studion ovet auki, jotta raikas aamu ilma pääsee sisälle. Ja auringon ensisäteet. Pyrin joogaamaan joka päivä , mielellään jo aamusta. Silloin päivä lähtee paremmin liikkeelle. Lopuksi rentoutus ja jos on fiilistä niin pieni meditaatio.

Lenkit kuuluvat myös viikkoihin , pari kolme kertaa viikossa pyrin aamulenkille , josta osan teen juosten. Täällä noin 700m korkeudessa , vuoristossa on hieman erilaista lenkkeillä kuin esimerkiksi rannikolla , alhaalla . Ilma on todella raikasta , freesiä. Täällä todellakin saa aivan rauhassa lenkkeillä. Ei ole tunkua . Ja nämä maisemat , sielu lepää. Lenkkin  jälkeen on flow tila , rauhallinen ja rento olo. Stressistä ei todellakaan tietoakaan.

Tiedän, sanotaan että aamiainen on tärkein ateria ym. Minä olen aina ollut huono syömään aamiaista , lapsesta asti. En todellakaan kykene syömään heti herättyäni. Eli aamiaisen, smoothien tai tuorepuuron, nautin vasta joogan ja lenkin jälkeen. Tämä sopii minulle , minun keholleni parhaiten. Ja meidän on tärkeää kuunnella omaa kehoamme , itseämme. Se mikä sopii yhdelle ,ei sovi välttämättä jollekin toiselle. Me olemme kaikki yksilöllisiä ja siksi yleistykset ym ovat joskus vaarallisiakin.
Nyt ilmojen lämmittyä , auringon löytäessä meidät ja takapihamme , aamuihini on kuulut myös ulkosuihku. Siitä tuleva raikas , viileä vesi vie mennessään loputkin unihiekat silmistä. Tekee muuten keholle ja mielelle todella hyvää.
Nyt olenkin valmis tähän uuteen , ihanaan päivään. Näin siis minun aamuni useimmiten kuluvat ja saavat lempeän alun päivään. Miten sinun aamusi sujuvat ? Annatko aikaa itsellesi , kehon ja mielen herätä rauhassa ?

                             - Upeita aamuhetkiä juuri sinulle 🖤-
                                                     - Maarit-