Tämä kevät on kyllä ollut todella poikkeuksellinen, erikoinen . Olemme nyt olleet 8 viikkoa karanteenissa ja vielä jatkuu, ainakin pari viikkoa. Tilanteita tarkkaillaan ja ne elävät kokoajan, muuttuvat päivittäin. Nämä ovat nyt asioita mihin emme voi itse vaikuttaa. Mutta onneksi hieman tullut jo helpotuksia ja näitä purkuja tässä jatketaan vielä viikkoja. Eli mieli ja keho ovat olleet kovilla . Tuntuu että päässä on liikaa infoa ja asioita, totaalinen mellakka sisälläni. Levoton mieli on kuin täynnä tavaroita oleva komero. Täynnä kaikkea, et edes tiedä mitä kaikkea, saati että löytäisit sieltä jotain. Tälläisen kaapin haluamme siivota, niin myös meidän pitäisi oppia siivoamaan mielemme.
Tänä ärsykkeiden kulta-aikana meidän todellakin pitäisi myös viettää täysin hiljaisia hetkiä. Pois kaikesta mediasta, somesta ym.
Itselleni meditaation merkitys on korostunut tänä keväänä. Olen pienestä pitäen tarvinnut "omaa tilaa" ja niitä hiljaisia hetkiä. Aikaa itselle ja rauhoittumiselle. Kiireisinä ruuhkavuosina se päivän meditaatio hetki koostui lähinnä rauhallisesta aamukahvi tuokiosta. Pikku kävelystä luonnon rauhassa . Saadessani enemmän aikaa itselleni on meditaatio hetket kuuluneet arkeeni, liki päivittäin. Tämä keväänä on meditaatio kuulunut aamuihin ja myös iltoihin.
On ollut tärkeää aloittaa päivä hiljentymällä, itseään kuunnellen . Saavuttaa rauhallinen fiilis, hyvä tunne sisälleen. Se että aloitamme päivän avaamalla heti kaikki mediat ym saa sisällämme aikaan kaaoksen. Täytämme mielemme muiden mielipiteillä, fiiliksillä ja uutisilla ym. Vaikka oma mielemme ei siihen vielä yöunien jälkeen ole valmis. Näin monesti päivä voi saada jo aamusta negatiivisen sävyn ja olo on rauhaton.
Olen oppinut kuuntelemaan kehoani ja mieltäni. Todennut kuinka tärkeää on se itselle annettu aika, että oikeasti kuuntelemme sitä omaa sisäistä ääntämme. Jos jostain syystä en aloita päivääni meditoiden ,on oloni koko päivän rauhaton, mieli levoton. Vaikea saada aikaiseksi mitään. Ja illalla on vaikea nukahtaa, saada levollista oloa, rentoutua. Joten pyrin joka aamu jo rutiiniksi muodostuneeseen omaan hetkeen. Rauhalliset, herättelevät venytyksen, lempeästi kehoa herätellään. Nyt on ihanaa kun voi pitää studion ovia auki. Saa raikasta happea, mitä hengittää, kera aamuauringon säteiden. Päälle 10 minuutin meditaatio. Valmistellen itseni rauhassa uuteen päivään.
Illalla rauhoitun, keitän ehkä teetä. Nautin sitä vaikka venyttelyjen lomassa. Ravistellen päivän asiat pois itsestäni. Sytytän kenties pari kynttilää ja hiljennyn. Iltaisin pyrin meditoimaan hieman pidempään kuin aamuisin. Näin takaan itselleni rauhallisen yön.
Jos meditaatio ei kuulu arkeesi, suosittelen lämpimästi kokeilemaan. Apuja alkuun löytyy paljonkin netistä . Sillä oma mielesi ja kehosi ovat seuraksi koko elämäsi läpi. Joten niistä kannattaa pitää huolta. Antaa aikaa ja huomiota itselleen, sille omalle mielellekkin. Itsensä kuuntelu, meditointi avaavat uusia ovia, tuo mieleen lempeyttä, armollisuutta ja avartaa näkemyksiä, silottaa jyrkkiä mutkia.
Kuuluuko meditointi sinun arkeesi ja miten se sinuun vaikuttaa?
Lempeyttä, iloa ja valoa
🖤 Maarit
PS. Kuvat ovat muistojen arkistoista, aina niin ihanasta Toscanasta.
