Peukulla sosiaalinen elämä

Törmäsin tässä taannoin itselleni outoon ajatukseen. Eräässä ryhmässä, missä pitäisi olla aikuisia naisia, oli aloitus peukuttamisesta. Eli saavatko vain rikkaat ja kauniit, hyvintoimeentulevat tykkäyksiä satoja ,jopa tuhansia , ja " tavikset" saavat tyytyä vain joihinkin kymmeniin . Hänen mielestään se kertoi meidän ihmisarvoista ja paremmuudesta ym. Hänestä ne, jotka saavat vähemmän huomiota, tulee paha mieli, kokevat itsensä huonommaksi. Se pysäytti minut, miettimään oikeasti asioita. Siis onko ihmisarvomme kiinni seuraajien määrästä, tykkäyksistä ja sydämistä . Oikeasti? Voiko aikuinen ihminen ajatella näin , verrata ja pahoittaa mieltään, tuntea eriarvoisuutta sosiaalisessa mediassa siitä, kuka saa eniten seuraajia, kenen postaus eniten peukkuja?

Arvotammeko itseämme ja toisiamme  tosiaan sen mukaan kenellä on eniten ja kenellä vähiten tykkäyksiä ? Samassa ryhmässä olen myös törmännyt naisiin, jotka seuraavat tarkkaan onko tämä nyt se postaus joka saa eniten tykkäyksiä . Itseäni moinen lähinnä hymyilyttää, naurattaa. Sillä elämäni ei todellakaan ole kiinni peukkujen määrästä . Enkä myöskään mieti seuraajien ym määrää. En ole lähtenyt yhteistyöhön, maksettuihin mainostamisiin ym. Vaan tilini ovat minua itseäni.

Sosiaalinen media on itselleni vain yksi kanava muiden joukossa. Täältä löytyy paljon mielenkiintoisia juttuja, ideoita ja kauniita ,inspiroivia kuvia, koskettavia tarinoita, asiaa. Mutta täältä löytyy myös paljon sellaista mitä en kaipaa omaan elämääni, omille saiteilleni . Teen tätä itseni vuoksi , en sen vuoksi että saisin peukkuja , seuraajia ym. Siis toki on mukavaa että on seuraajia, lukijoita, vastavuoroisuus, kiitos siitä teille. Olen myös tutustunut uusiin, ihaniin ihmisiin. Kiitos että olette siellä. Mutta tämä on vain pikku raapaisu oikeasta elämästäni. Siksi en voi käsittää että joku pitää tätä peukkujen ,tykkäyksien määrää meidän ihmisyyden ,paremmuuden mittarina. En tosiaan ajattele että elämäni on huonompaa, minä olisin huonompi kuin joku muu, sen vuoksi että minulla on vain kymmeniä seuraajia, lukijoita. 

Nykyään on paljon kaikkea mielenkiintoista ,mitä seurata ja mihin keskittyä. Sosiaalinen media on jatkuva, loputon lähde, hyvässä ja pahassa. Muistetaan kuitenkin että se oikea elämä tapahtuu kuitenkin ruudun toisella puolella. Elämä on oikeita kokemuksia, tunteita, tuoksuja, makuja, värejä, kohtaamisia... elämä on jokaisen meidän oma juttumme, koemme ja näemme sen jokainen omalla tavallamme . Ollaan aktiivisia omassa elämässämme, peukutetaan sitä omaa arkeamme, itseämme. Tehdään omasta elämästämme sellaista kuin sen haluamme olevan . Ollaan sosiaalisia myös aidoissa kohtaamisissa. 

Oletko sinä somessa? Koetko sen kilpailuksi paremmuudesta ? Vai mitä some sinulle merkitsee ?

Paljon peukkuja ja tykkäyksiä sinulle 👍🏽❤️

❤️Maarit