Mihin on hävinnyt inhimillisyys, toistemme kohtaaminen, asiallinen käytös? Tuntuu ettei aikuiset ihmiset osaa lukea, tai ymmärtää lukemaansa. Vänkätään ja väitellään ihan asian vierestä, tai tahallaan provosoidaan. Isoon ääneen mesotaan tasa-arvoa ja ei kiusaamiselle, vaaditaan kehopositiivisuutta ja suvaitsevaisuutta. Samaan aikaan kommentoidaan jonkun jutun tai kuvan alle ilkeyksiä . Ja jos joku menee ääneen sanomaan jotain "väärää" , niin tulee totaalinen joukkoteilaus . Olisikohan nyt aika pysähtyä, vetää henkeä ja miettiä mihin suuntaan haluaa kohtaamisia (kasvokkain, somessa ym)viedä. Millaisen mallin haluamme antaa lapsille , nuorille? Nyt ainakin annamme aivan väärää käytösmallia.
Jokainen olemme oma persoonamme ja käsitämme , näemme, kuulemme kaiken jokainen eritavalla. Siksi on hyvä ylläpitää jonkinlaisia kohteliaisuus sääntöjä , tapoja. Erilaisuus on aina rikkaus ja erilaiset mielipiteet hyväksi . Pitäisi aina vain muistaa että ne on ne asiat mistä usein olemme erimieltä ,eikä mennä henkilökohtaisuuksiin . Ja sen eriävän mielipiteen voi sanoa niin monella tapaa. Tätä varmaan me jokainen voisimme harjoitella. Vastaamaan loukkaamatta, olematta ilkeitä, asiattomia. Ja kun näistä puhutaan, niin itseäni eniten ottaa pattiin ne ihmiset ,jotka tässä kohtaa "leikkivät " tyhmää. Esittävät etteivät nyt ymmärrä mistä puhutaan, mitä tarkoitetaan. Tälläisiä keskusteluja, vääntöjä näkee somessa päivittäin. Ja se on pahinta esimerkkiä mm nuorisolle. Että ei tarvitse ottaa mistään vastuuta, ku "leikkii" tyhmää , tai selittää et ihan läppällä heitin, vitsinä .
Se että oppisimme keskustelemaan aidosti, sallimaan erilaiset mielipiteet olisi todella tärkeää. Sillä aito keskustelu , aito väittely on ihan parasta. Se, että vaan sanoo: en tykkää , todella tyhmää, typerää tai jotain vastaavaa, niin ei ole keskustelua. Olisi aina kiva kuulla miksi olet erimieltä, vastustat ym. Sillä asiat on hyvä selittää. Se ettei osaa sanoa muuta, ei ns perustella kantaansa viittaa siihen ettei itsekkään tiedä miksi on erimieltä. Monesti meillä on asioihin mielipide, joka saattaa olla jäänne jostain lapsena opitusta oletuksesta, uskomuksesta. Siksi on hyvä päivittää omia ajatuksiaan, uskomuksia ja kyseenalaistaa niitä. Itselläni on taipumus kyseenalaistaa kaikki . Sillä koen ettei ole vain yhtä tapaa tehdä jotain juttua, ja haluan pohtia eri vaihtoehtoja. Joskus läheiseni tuskastuvat siihen. Mutta kyseenalaistamalla asioita, maailma on kehittynyt huimasti, ollaan keksitty uusia mahdollisuuksia .
Toivoisin jokaisen miettivän , ainakin kun kirjoittaa vastausta, että miksi kirjoittaa sen mitä kirjouttaa. Onko tarvetta pahoittaa kenenkään mieltä, kommentoimalla ikävään sävyyn. Moni vastaa tässä kohtaa ,et pitääkö aina vaan kehua ja olla samaa mieltä. Eikö mitään voi enää kirjoittaa, sanoa ettei toinen vaan pahoita mieltä. No tottakai voi ja pitääkin sanoa, jos siltä tuntuu. Monesti vaan varsinkin somessa huomaa kuinka ihmiset purkavat pahaa oloaan, turhautumistaan ym kommenteissa ja postauksissakin. Tottakai ikävätkin tunteet ,asiat kuuluu elämään . Niistä pitää kirjoittaa ja puhua. Mutta nimenomaan niistä asioista, tunteista. Ei syyllistämällä tai väheksymällä muita ja muiden mielipiteitä. Kaikki ollaan erilaisia ja hyvä niin. Annetaan jokaisen pitää oma mielensä, eikä yritetä teilata sitä. Et voi muuttaa toisen mieltä, toimintatapoja ym, mutta omiasi voit. Voit miettiä miksi ärsyynnyn toisen sanomisesta, postauksesta, kuvasta, kommentista, tekemisistä. Eikä meidän tarvitse aina huutaa kaikille mielipidettämme, vaikka se niin kivaa onkin, ainakin välillä. Ei oteta kaikkea niin vakavasti, muistetaan että hyvä tuo hyvää, paha pahaa. Kumpaa itse haluat viljellä? Kummalla haluat mielesi ja elämäsi täyttää? Ja se että jollakin menee hyvin, on hieno asia, eikä ole millään tavalla minulta pois. Ja ihanaa jos joku vielä jakaa sitä hyväänsä muille, kertomalla vaikka somessa. Maailmassa on jo niin paljon pahaa, että itse ainakin haluan kuulla myös hyviä, ihania juttuja.
Toivottavasti sait vähän edes ajatuksistani kiinni. Pääni on täynnä aivosumua, jatkuvien kipujen ja unettomien öiden vuoksi. Siksi ollut täälläkin niin hiljaista. Mutta nyt aurinko paistaa, puutarhassa istun kirjoittamassa tätä. Joten hiljalleen taas elämä täyttää mielen ja kehon. Ihanaa keväistä tiistaita sinulle ja ilahduta tänään jotain, läheistä tai tuntematonta, sanomalla ,kirjoittamalla hänelle jotain hyvää, jotain kaunista.
Kiitos 🙏❤
VastaaPoista